Matkalla karjalas ja savos osa 3

Hei,

Aamulla matka jatkui hyvien unien ja makoisan aamupalan jälkeen kohti Suonenjokea.

Siellä pysähdyimme torille ostamaan mansikoita, sillä pitäähän Suonenjoelta mansikoita ostaa. Hyviltä maistuivat ja kuvaan saakka ne eivät ehtineet.

Samalla kävimme myös torin laidalla olevan Kari Tapion muistomerkin luona.

Sitten matka jatkui kohti Pieksämäkeä. Siellä kiertelimme hieman ympäri kaupunkia ja kävimme Savonradan museossa.

Savonradan museo sijaitsee entisessä vuonna 1889 valmistuneessa vanhassa asemarakennuksessa. Museon näyttely esittelee monipuolisesti rautatiehistoriaa.

Tässä vanhoja junalippuja, joita ennenvanhaan käytettiin.

Ulkona on paljon erilaisia opasteita, vetureita, junanvaunuja ym. nähtävää.

Mielenkiintoinen museo, vaikka rautatiet ja junat ovatkin aina olleet hieman vieraat itselle. Mutta kyllä tuollakin huomasi kuinka lyhyessä ajassa on paljon menty höyryvetureista eteenpäin.

Pieksämäeltä lähdettiin kohti Haukivuorta ja pitäähän silloin käydä katsomassa asema. Kaikkihan tähän lähtee siitä, että Pekka Hartonen on tehnyt sellainen kapplaeen kuin "James Dean Haukivuoren asemalla".

Asema on hiljainen, eivätkä junat ole enään pysähtyneet muutamaan vuoteen. Ei näkynyt myöskään Jamesia ;)

Aseman vieressä oli junanraiteista tehty taideteos "Lähtevät".

Jostain netin syövereistä olin lukenut, että Kalvitsan asema oli tehty muistuttamaan 50-60-luvun asemaa.

Siis matkalla poikkesimme myös siellä.

Asema oli auki ja siellä tosiaan oli vanhan aseman henki. Kesäisin siellä on myös kahvila.

Junanlähettäjän työhuone oli erikoinen, aivan kuin lähettäjä tulisi minä hetkenä takaisin jatkamaan töitään. Mielenkiintoinen pysähtymiskohde, mutta en nyt varta vasten lähtisi sinne.

Matka jatkui kohti Mikkeliä, missä meidän oli tarkoitus yöpyä.

Olimme hyvissä ajoin jo Mikkelissä, joten päätimme lähteä käymään torilla kahvilla. Lähellä on myös päämajamuseo sekä viestikeskusmuseo - Lokki.

Siispä kahvien jälkeen suuntasimme ensin päämajamuseoon.

Siellä oli pihan remontti menossa, mutta hyvin oli opasteet merkattu ja löysimme perille.

Museo oli jaettu kolmeen eri näyttelyyn. Päämajamuseon perusnäyttely kertoo päämajan toiminnasta ja talvi-, jatko- ja Lapin sodan keskeisistä tapahtumista sekä siviilien elämästä sotavuosina. Mannerheimin työhuone sekä Operatiivisen osaston Maavoimatoimisto on ennallistettu sodan aikaiseen asuunsa.

                           

                    Leluja siltä ajalta ja pieni matkalaukku.

Vaihtuvana näyttelynä oli katkelmia Risto Rytin elämästä. Paljon videomateriaalia sekä valokuvia.

Viestikeskus Lokki toini Naisvuoreen louhitussa luolassa jatkosodan aikana 1941-1944.

                     

Siellä välitettiin puhelin- ja kaukokirjoitinliikenne. Luolassa sijaitsi myös työtilat ylipäällikkö Mannerheimille sekä hänen lähimmille alaisilleen.

Mielenkiintoinen paikka käydä katsomassa, miten aikanaan viestit ja puhelut saatiin kulkemaan.

Mielestäni on hyvä tuntea omaa historiaa ja moni asia herätti taas ajatuksia. 

Mukava kesäinen reissu takana ja vaikka ilmat olivat melkein koko ajan sateiset ja harmaat, emme antaneet sen vaikuttaa. Toki monessa paikassa olisimme varmaan viettäneet hieman enemmän aikaa tutkaillen kaupunkia. Iisalmi varsinkin vaikutti todella mielenkiintoiselta ja joitakin juttuja jäi sateen vuoksi väliin, mutta seuraavan kerran sitten.

Seuraavaksi sitten taas käsitöiden pariin :)

Matkalla karjalas ja savos osa 2

Hei,

Aamu Nurmeksessa oli yhtä harmaa kuin edellisenäkin päivänä.

Maisema hotellin ikkunasta ei ollut ollenkaan huono.

Sitä saattoi jopa kuvitella olevansa laivassa. Hotelli Bomba oli hyvä ja aamupala runsas.

Matka jatkui meillä jo varhain ja niinpä varsinainen Bomba-talo jäi seuraavaan kertaan, sillä se aukesi vasta klo 11 ja emme malttaneet jäädä sitä odottamaan.

Rautavaaran, Sonkajärven kautta Iisalmeen eli paljon pieniä teitä, vaaramaisemia ja pieniä kyliä.

Iisalmella piti käydä tietysti kauppahallissa :)

Kauppahallissa on myös Teuvo Länsivuoren urasta kertova pieni näyttely.

Kauppahallissa oli myös ihana käsityö-ja lahjapuoti "Iisalmesta käsin". Siellä oli vaikka mitä ihanaa ja paljon lankaa, mutta vain nämä tarttuivat mukaani tällä kertaan. Sukkaplokkeja olen ollut ostamassa jo pitkään, joten nämä oli ihan pieniä hankitoja muistoksi reissulta.

Iisalmessa on myös maailma pienin ravintola 8 m2, jossa asiakaspaikkoja on 2.

Olin aikaisemmin miettinyt, että tilaan ruokailun sinne, mutta ajallisesti se ei oikein sopinut. En myöskään halunnut mennä ns. kellon perässä, joten se täytynee tehdä ehkä joskus muulloin.

Matkamme jatkui Iisalmesta Pielavedelle. Lepikon torppa eli presidentti Urho Kekkosen syntymäkoti.

Museoitu Lepikon torppa on samanlaisessa ulkoasussa kuin se oli Kekkosten siitä pois muuttaessa vuonna 1906. Torpassa on kaksi asuinhuonetta, tupa ja kamari, sekä niiden välissä porstua. Näiden lisäksi torppaan kuuluu vielä ruokahuone, joka oli viileä tila ruokatarvikkeiden säilytykseen. Pihapiiriin kuuluvat myös muualta tuotu aittarakennus, savusauna sekä kaivo. 

                                            

Sauna ja kaivo eivät ole alkuperäisiä. Kahviorakennus puolestaan sijaitsee entisten navetan ja tallin paikalla. Tässä kuvat saunasta sekä kiukaasta.

      

Kamari oli tunnelmallinen ja jotenkin tuntui, että aika oli pysähtynyt.

Tuvassa on iso uuni ja paljon vanhaa esineistöä.

.

Peräseinältä löytyvät sänky sekä pitkät pirtin pöytä ja penkit. Lisäksi tupaan on asetettu esille muun muassa rukki, keinutuoli ja kehto. Suurin osa esineistä ei ole ollut Kekkosen perheellä käytössä, mutta ne ovat peräisin 1800- ja 1900-lukujen vaihteelta.

Lepikon torppa on ehdottomasti käymisen arvoinen paikka, meihin se jätti mieleen painuvan kokemuksen ja muistoja jostain kaukaa.

Pielaveden Lepikon torpalta matkamme jatkui kohti Siilinjärveä, sillä siellä meillä oli majoitus sekä illalla menimme katsomaan pesäpalloa SiiPe-JoMa kuuluisaan Mantun monttuun.

Olipa mukavan rentoa katsoa peliä kun ei tarvinnut jännittää kumpaakaan joukkuetta ja sai vain kannustaa hyviä suorituksia. JoMa voitti 2-0 ja makkarat olivat täälläkin hyviä :)

Majoitus meillä oli kylpylähotelli Kunnonpaikassa, jonka kylpylässä emme ennättäneet käymään.

Matkan jatkumisesta seuraavassa postauksessa.

Matkalla karjalas ja savos osa 1

Hei,

Kesälomalle pidempi suunniteltu reissu suuntautui itärajaa pitkin. Tarkoitus oli ajella pieniä teitä katsellen ja ihmetellen maisemia. 

Ensimäinen pysähdyspaikka oli Kesälahti, josta monesti olemme mieheni kanssa vain ajaneet ohi. Olimme siis juuri sopivan matkan päässä pysähtymään ensimmäisille kahveille.

Kesälahden Sovintola, jossa jo ovella tuli vastaan tuoreen pulla tuoksu oli todella mukava. Samassa paikassa on myös paljon erilaisia käsitöitä myynnissä sekä kirpputori. Talon toisessa päädyssä oli Pave Maijasen valokuvanäyttely, jossa myös piipahdimme,

Siitä matka jatkui Kiteen, Tohmajärven, Värtsilän, Mutalahden kautta Ilomatsiin. 

Ilomantsissa kävimme Parppeinvaaran runokylässä. Alueeseen kuuluu monia rakennuksia Luontopirtti Mesikkä, jossa paljon erilaisia täytettyjä eläimiä ja museokauppa. Matelin ja Korhosen museoaitat.

Kaikkien pyhien tsasouna.

Rajakenraalin maja.

Rajakenraalinmaja on toiminut sotavuosina 1941-1944 kenraalimajuri Erkki Raappanan komento-ja majoituspaikkana Rukajärven rintamalla Venäjän Karjalassa.

4.9.1944 hirsikämppä siirrettiin Suomeen ja pystytettiin metsästysmajaksi Somujärven rannalle Lieksaan.

Parppeinvaaralle maja siirrttiin vuonna 1984 Lieksasta sotahistorialliseksi nähtävyydeksi.

Runonlaulajanpirtti rakennettiin runonlaulajien ja karjalaisen rakennustyylin muistomerkiksi.

Tuvassa oli paljon vanhaa esineistöä, joista moni oli todella tuttuja. 

Mm. aivan ihana kehto

Pihalla oli myös Kalevaan laulaneitten muistokivi 

                               

Maisemat olivat upeat pilviselläkin ilmalla ja selkeällä, aurinkoisena päivänä olisi näkynyt todella kauas.

                               

Käymisen arvoinen paikka ehdottomasti. Täällä on lisää tietoa paikasta.

Ilomatsista matka jatkui Enon ja Uimaharjun kautta Vuonisjärvelle.

Siellä pysähdyimme Paateriin, jossa on Kuvanveistäjä Eva Ryynäsen ateljee, kirkko ja galleriakahvila.

                                            

Kirkko on Eva Ryynäsen suurin työ, joka valmistui kesällä 1991.

                     

Kirkon alttari on suuren 136-vuotta vanhan kuusen juurakko, jonka Eva on työstänyt upeaksi kokonaisuudeksi. 

Kaikkilla oli todella paljon pieniä yksityiskohtia ja kirkon ovet on kuin enkelinsiivet tai jopa enkeli.

Myös lattia oli tehty puukiekoista ja puusta. Jokainen penkki on kaiverrettu yhdestä puunrungosta ja koristeltu uniikiksi. 

Vanhan kotitalon edessä oli myös paljon yksityiskohtia, kuten sementtiin painetut hevosenkengät neliapiloina.

Talon sisällä oli paljon Evan tekemiä töitä mm. iso veistos seitsemänveljeksestä.

Ateljeessa oli myös todella paljon nähtävää ja myös puolivalmiita töitä, joista piti tulla jotain. Täällä oli myös paljon valokuvia, joissa on Evan töiden vaiheita kuvattuna.

Tämä paikka osoitti jälleen kuinka paljon hienoja kohteita on Suomessa ja suosittelen ehdottomasti käymään täällä.  Täällä on lisää tietoa Evasta.

Lieksasta matka jatkui Nurmekseen, jossa meillä oli yöpyminen. Matkan jatkumisesta seuraavassa postauksessa.