Joulupukin konttiin meni jotain itsetehtyä...

Heips,
Nyt voisi julkaista täällä, mitä kaikkea mm. meni pukinkonttiin.
Parit pitsisukat esittelinkin jo aikaisemmin täällä, koska arvelen, että niiden saajat eivät käy sivuillani. Ja vaikka olisivat käyneetkin, eivät kuitenkaan varmaan arvanneet niitä omasta paketista löytyvän ;)
Kauratyynyjä valmistui myös muutamia kappaleita...

 

Tässä yksi valmiina menemään pakettiin. Mallin kauratyynyyn otin omasta kauratyynystä, jonka olen joskus vuosia sitten saanut lahjaksi.
Kerran kuulin vihjeen myös lapasista ja yhden kerran kaupassa pari lankakerää "huusi" päästä mukaani (niin käy kyllä aika usein syystä tai toisesta... )

Lankana on Novitan Usva, josta ensimmäinen ajatus oli huovuttamalla tehdä pehmeät lapaset. Huovuttaminen ei kuitenkaan onnistunut mieleiselläni tavalla kokeilukappaleessa, joten suunnitelma B piti ottaa käyttöön ja niin niistä tuli tälläiset. Malli on nimeltään Lovikka-lapaset, linkistä löytyy yksi ohje niiden tekoon. Itse tein kaksinkertaisella Usva-langalla, koska langassa on niin paljon paksuuseroja. Lopusta tein tuubihuivin, 6 mm puikoilla taisi silmukoita olla 46.
Tällä hetkellä puikoilla parit sukat ja pipo, mutta niistä myöhemmin. Suunnitteluasteella on parit sukat ja lapaset ja tietysti monta kivaa mallia mitä pitäisi kokeilla FB:n Voihan villasukka -ryhmän kautta. Onneksi lankaa löytyy kaapista... ;)

Tee sitä mihin uskot

Tee sitä mihin uskot.
Usko siihen mitä teet.
Tee, niin kuin parhaaksi näet.
Älä usko mitä muut sanovat.
Sano, mitä itse ajattelet.
Ajattele itse.
Uskoon kuuluu epäily.
Uskoon kuuluu rohkeus.
Pahinta uskossa on sokeus.
Rohkea uskaltaa epäillä,
eikä näe niiden välillä pienintäkään ristiriitaa.
- Tommy Tabermann

24. Luukku

Hei,
Nousin tänään aamulla jo varhain, kun en saanut unta koko yönä. Neljä viikkoa olen pohtinut tehtävää ja nyt minä tiedän sen... "Se" tulee pikkuhiljaa tekemällä kaikkea pientä....

Minäpä kerron siitä sinulle.
Pipari tuo joulun.
Kynttilä tuo joulun.
Himmeli tuo joulun.
Mitä muuta kertoisin?
Annan ajatuksen uuden,
kerron joulun salaisuuden.
Rakkaus tuo joulun.

Muistetaan ystäviä ja tuttuja kirjein ja kortein. Annetaan hymy tuntemattomalle, pieni lahja ystävälle. Tehdään vähän herkkuja ja koristellaan kotia. Poltetaan kynttilöitä ja kuunnellaan joulumusiikkia.

Joulu kuulostaa kulkuselta.
Joulu tuntuu pumpulilta.
Joulu maistuu piparilta
tai namuselta
tai mantelilta.
Joulu näyttää tähtöseltä.
Joulu näyttää kynttilältä.
Joulu tuoksuu vihreältä
tai punaiselta
tai ruskealta.
Sillä joulukuusi on vihreä
ja kuusen oksan kätkössä
on piparipossun seurana
kirkkaanpunainen omena.
– Kaarina Helakisa -

Nautitaan herkuista ja yhdessäolosta. Ajatellaan hieman niitä, jotka eivät ole enään kanssamme ja pidetään huolta niistä, jotka kanssamme ovat. Näin tehdään joulumieli meille jokaiselle:

Lämmin joulumieli

4 rkl joulun taikaa
ripaus herttaista hymyä
hyppysellinen lumihiutaleitten tanssia valkealla nietoksella
ruokalusikallinen jouluisia säveliä
2 hyppysellistä joulukuusen tuoksua ja kynttilöiden pehmeää valoa
3 ripausta lahjakäärön rapinaa
maustemitallinen jouluherkkujen huumaavia tuoksuja
2 kauhallista touhukasta jouluvilskettä ja iloista yhdessäoloa
kauhallinen lasten riemukasta ilonpitoa

Höystä vielä maun mukaan ripauksella lahjatoivomuslistaa.
Valmista rakkaudella ja hartaudella, lämmöllä ja ilolla.
Sekoita ainekset varovasti oikeassa suhteessa.

Voit maun mukaan lisätä joulumieleen vaikkapa
tähtien tuiketta, joulupukin reen kilkatusta ja joulurauhaa.
Oikealla reseptillä lämmin joulumieli säilyy sydämissä pitkään.

Oikein lämpöistä joulua sinulle ja läheisillesi
ja kaikkea hyvää Uudelle Vuodelle 2014.

 Toivottaa kotitonttu Topias ystävineen..

Tallitonttu puuttuu kuvasta, kun oli niin kiireinen tallissaan Maijan kanssa.

23. Luukku

Hei,
Eilen emäntä alkoi aamusta touhuamaan, vaikka kaikki muut vielä nukkuivat. Hiirenhiljaa otti taas jauhoja esille ja alkoi taikinaa tekemään. Seurasin sivusta tarkkana, kun hän sitten nosti puurokattilan pöytään ja alkoi kaulitsemaan taikinasta läpysköitä. Niiden päälle hän laittoi sitä puuroa ja sitten rypytti reunat ylös.

Piti käydä hieman tarkastelemassa lähempää, miten ihmeessä se emäntä oikein tekee ne. Puuro oli hyvää, vaikka kylmää, mutta taikina ei maistunut oikein millekään. Mitäköhän näistä oikein tulee....
Sitten ne laitettiin pellille ja hurjan kuumaan uuniin.

Tässä ne on sitten valmiina ja voin kertoa, että olivat kyllä hyviä, kun hieman maistelin reunasta *tirsk*. Tässä teillekin ohje:

                              Gluteiiniton karjalanpiirakka

kuoritaikina:  4 dl vettä
                      3dl semper karkeajauhoseos
                      3dl jyttejauhoja
                      1,5 tl suolaa
                      3 rkl öljyä
puuro:            2 l vettä
                      3dl riisiä
                      lopuksi suolaa
Valmista ensin täyte.
Sekoita  kylmään veteen öljy, suola ja jauhot puuhaarukalla. Vaivaa taikina kiinteäksi.
Tee ensin pieniä kakkaroita, kaulitse, levitä puuro ja rypytä.
Paista 275-300 astetta n. 15 minuuttia. Nauti.
Sitten emäntä paistoi vielä suklaakakun, samalla ohjeella kuin aikaisemminkin, ihana tuoksu ja makukin oli herkullinen... *tirsk*
Illalla emäntä kaivoi taas niitä kauniita papereita esille ja alkoi laittamaan pieniä juttuja kääreisiin. Kirjoitteli niihin nimet päälle ja laittoi erilaisiin kasseihin ja vaikka kävin tarkistamassa, mielestäni missään ei lukenut Topi *huoh*. Mutta en kerro mitä niissä luki... *tirsk*
Huomenna tuodaan kuulema kuusi sisälle ja tehdään loput joulun askareet. Hei huomiseen!

Pikku peikko, takkutukka,
pitkä häntä, risa sukka.
Istuu itkee kannon päässä,
kaikki varpaat aivan jäässä.
Tuli tonttu, parsi sukan,
selvitteli takkutukan.
Auttoi päälle villatakin,
pisti päähän tonttulakin.
Pikku peikko tupsutukka,
pitkä häntä siisti sukka.
Istuu nauraa kannon päässä.
Eipä ole enää varpaat jäässä.

Tuhat tiukua hännässään
lähti peikko, tuo joulua etsimään.
Suuri toivomus rinnassaan
kulki metsään, hämärään.

Painoi posken, lumeen pehmeään
mikä taika siitä syntyikään,
valo syttyi pimeään
tuoden lämmön sisimpään.

Tuhat tiukua hännässään
peikko, onnen hehkussaan
sai hangen kimaltamaan
löysi näin, Joulun onnenmaan.

22. Luukku

Hei,
Tänään on neljäs adventtisunnuntai ja nyt saa polttaa kaikkia neljää kynttilää.
Eilen oli perheessä vauhdikas päivä. Ensin emäntä nousi kukonlaulun aikaan ja kohtapuolin herätti perheen kuopuksenkin. Minä menin kiireen vilkkaan piiloutumaan emännän takintaskuun, että näen, mihin ihmeeseen ne taas kiirehtii. Emäntä vei kuopuksen kouluun... lauantaina... oli kuulema joulujuhla...hmmm
Sen jälkeen hän itse ryntäsi kaupoille tonttuja katsomaan... taas... enkä vieläkään nähnyt yhtään tonttua, ellei emäntää lasketa.. Hänen touhuamisensa ovat niin kummallisia...
Sitten kotiin tultuaan hän alkoi ompelemaan ja sai kaikki "jutut" tehtyä. Välillä laittoi riisipuuron porisemaan hellalle.

Oli muuten hurjan hyvää.. *tirsk*  Hieman ihmettelin kuitenkin kun emäntä sanoi, että sen täytyy jäähtyä huomiseen.... siis puurohan on parasta just tehtynä ja kuumana... Tosi outoa....
Huomenna pitää olla tarkkana..
Välillä sitten imuroitiin, puisteltiin ja vaihdettiin mattoja. Sitten taas neuloi ja iloisesti hihkaisi, kun sai kaikki valmiiksi. Hän alkoi siinä sitten höpöttelemään jotain tontun hommista.. Kaivoi kaapista joulupaperia ja narua.  Näppärästi hän tekaisi muutamat paketit, jotka lähtevät kuulema tonttujen mukana lahjojen oikeille omistajille.

Oli kyllä taitavaa työtä, vaikka näin kotitonttuna sanonkin.
Illalla kävi vieraitakin, perheen kuopuksen kummi miehensä kanssa. Heilläkin oli jotain paketteja mukana, eikä niitä avattu, vaan laitettiin "piiloon" ...    Kylläpä näissä päivissä on ollut pajon omituisia asioita. Pitänee mennä miettimään... Hei huomiseen!

Keskellä kiireiden, arkisten askarten, mietin jopa murehdin.
Tuleeko jouluni jouluksi, saanko kaiken valmiiksi,
mitä antaisin sinulle, mitä tekisin toiselle.
Entä jos jääkin jotain tekemättä, kyselen hymyilemättä.
Näen peilistä kasvot kovat, pelästyn – ne ovatkin ikiomat.
Tässä on hyvä pysähtyä ja pieneksi hetkeksi hiljentyä.
En ikinä tätä maailmaa valmiiksi saa, ei huomaa se yhtä ahertajaa.
Ei tule joulu sydämeen, jos tunteen tuhlaa kiireeseen.
Joulun tarkoitus on toinen – sanomaltaan suurenmoinen!
Annankin lahjaksi aivan uutta – itsestäni iloisuutta!
Rakkautta ja lämpöä jakakaamme, niin itsekin sitä saamme.
Miten ihanaa on joulun odotus, kun rintaa ei paina ahdistus.

21. Luukku

Hei,
Joulutonttu Nestori piipahti päivällä kyselemässä taas kuulumisia. Kertoilin isäntäväen puuhista ja Nestori hyppi ilosta, oli kuulema kiva viedä touhukkaat terveiset joulupukille.  Tosin ei hän itse mene Korvatunturille, vaan laittaa sähköpostilla viestiä. Joulupukkikin on kuulema siirtynyt nykyaikaan ja hankkinut tietokoneen.
Emännällä ja lapsilla alkoi tänään joululoma. Minusta loman tarkoitus on levätä ja ladata akkuja, vaan eikös emäntä ole suunnitellut vaikka mitä koko viikonlopuksi. Johan tässä stressi minulle tulee, kun pitää niin kovasti vahtia ja raportoida... *huoh* Mitäköhän tästä tulee...
Yhtenä iltana ajattelin et nyt emäntä on mennyt ihan sekaisin. Hän otti pari purkkia ja rupesi sullomaan niihin tuikkukynttilöitä...  hilloahan niihin pitäisi laittaa...

Sitten hän koristeli purkit kaarnasta vuolluilla sydämillä ja tonttukavereillani. Nämä purkit menivät kuulema parille ystävälle lahjaksi. Kuulin emännän kertoilevan näitä tehdessään, että on mukava joskus yllättää ystävä pienellä paketilla. Täytyy varmaan huomenna käydä tallitontun luona hieman kyselemässä... *tirsk*  jos vain millään raportoinnilta kerkeän.... ai niin se siivouskin...
Hei vaan huomiseen!

Tontun tiuku

Tontun tiuku helähtää

pimessä siellä.

Minne matka miekkosten

talvisella tiellä?

Joulu meitä juoksuttaa,

kiirettä nyt riittä.

Tuotte joulutunnelman,

siitä saamme kiittää.

Sytytämme kynttilät,

pimeän ne poistaa.

Hyvän tahdon terveiset

silmistänne loistaa

-Ester Ahokainen

20. Luukku

Hei,

Pieniä jouluisia juttuja ilmestyy pikkuhiljaa lisää esille. Kuulin emännän sanovan, että viikonloppuna pitää tehdä oikein kunnon joulusiivous. Hyvä tietää, sillä silloin täytyy olla pois jaloista, jossain hyvässä piilossa, ettei vaan lennä jonkun maton mukana pihalle pakkaseen. Käy vielä kuten sen yhden kauppareissun jäljiltä, etten meinaa päästä sisälle *tirsk*

Enkeleiden kanssa kävin viime yönä hieman rupattelemassa. He odottavat kovasti joulua, koska silloin on niin kaunista, kun on paljon koristeita sekä rauhallista. Minustahan täällä on välillä niin rauhallista, että nukuttamaan käy...
Kynttilöiden kanssa pitää olla vaan varovainen, jo pari kertaa ovat partakarvat meinanneet kärähtää.
Täällä  muistutuksena turvallisuusohjeita kaikille teille, jotka myös poltatte kynttilöitä ja ulkotulia.
Tässä hieman taidonnäytettä piparkakkutalon tekoon. Tämä on emännän ystävän ja hänen tyttärensä yhteistyössä tekemä piparkakkukirkko. Aikaa kirkon tekemiseen meni 1,5 viikkoa, minusta se on todella kaunis.

 Nyt pitää lähteä ottamaan makeat unet *tirsk*

Hei huomiseen!

Mökki täynnä makeaa,
mettä, mahlaa, hunajaa,
suklaata sulavaista,
marenkia maistuvaista,
siirappia, kanelia,
neilikkaa ja mantelia.
Fariiniset ikkunat,
marsipaanisaranat,
kinuskiset lattiat,
mainiolta maistuvat.
Joulu kun on lopuillaan,
mökki nurin kaadetaan,
namit päältä poimitaan,
katot, seinät ahmitaan.
Ensi vuonna uudestaan,
samanlainen leivotaan.
- Sirpa Karjalainen -

19. Luukku

Hei,
Viisi yötä jouluun on, laskin ihan itse äsken, kun näin taas silmät Nestorin. Ja salaisuus on vieläkin selvittämättä... Nestorikin vain naureskeli ja rallatteli joululauja mennessään.
Joululaulujen sanoja löytyy myös netistä esim. täältä, täältä  tai täältä. Ja sitten hieman laulelemaan.
Nyt minun täytyy turvautua viimeiseen oljenkorteen, joka on vielä käyttämättä. Isäntäväki sanoo aina saunasta tullessaan, että olo on kuin uudestisyntynyt, kun käy saunassa. Ja ajatuksetkin kulkee paremmin, niinpä matkasin saunatontun luokse. Menin heti sen jälkeen, kun isäntäväki oli käynyt saunassa.

Niin me tontut saunottiin pitkän kaavan mukaan. Otettiin löylyjä, rupateltiin mukavia, jäähyteltiin ja taas sama alusta. Sain minä joitakin vinkkejä pulmaani. Ehkä näitä kaikkia yhdistelemällä saattaisi kaikella olla jotain yhteistä... Sen verran siinä saunoessa kolisteltiin, että emäntä kävi pari kertaa katsomassa, mikä ihmeen kolina saunasta kuuluu. Mutta onneksi kerkesimme aina piiloon *tirsk*
Näitä miettien huomiseen!

Lopeta välillä uurastus ja työ.

Lauteilla loju ja vettä kiukaalle lyö.

Sivele itsesi hunajalla,

kuningatarten lahjalla ihanalla.

Kiitolliseen mieleen hiljaa vaivu,

onnelliseen oloon rauhassa taivu.

Anna ajatusten rauhassa mennä ja tulla,

oikeus iteäsi hoitaa on sulla.

Mielihyvän tunteessa oikein kelli,

joka hetkestä nauti ja itseäs helli.

18. Luukku

Hei,
Minä kun olen miettinyt ja pohtinut sekä monilta kysellyt, että mikä se "joku" on, jota pitää odottaa. Kukaan ei ole osannut antaa minulle vastausta siihen ja Nestorikin on aina niin kiireinen. Niinpä päätin kysyä asiaa vanhalta pupulta. Pupulla on ikää jo 45 vuotta, joten arvelin sen tietävän jotain. 

Pupu kertoili monta tarinaa ja osaan liittyi muistoja notkuvista pöydistä (mitenköhän ne oikein pysyvät pystyssä...),
ihanista tuoksuista, lasten naurusta ja todella pitkäpartaisesta miehestä. Sekä puusta, johon laitetaan koristeita... Miten minä en muista mitään tuollaista olleen aikaisemmin... hmmm... Mielenkiintoisia tarinoita.
Illalla kävin sitten taas omalla kierroksella, laittamassa tavaroita hieman paikoilleen.. voi olla, että jotain taas aamulla etsitään *tirsk*
Keittiön pöydällä näin pari tälläistä lappua...

Ne oli jätetty Nestorille tai oikeastaan tontulle, joka veisi ne joulupukille. Minä pistin ne varmaan talteen ja annan ne Nestorille seuraavan kerran, kun hän tulee käymään. Nyt täytyy kyllä mennä uunin päälle lämmittelemään ja miettiä näitä tämänpäiväisiä juttuja. Hei huomiseen!

Tuhat tiukua hännässään

lähti peikko, tuo joulua etsimään.

Suuri toivomus rinnassaan

kulki metsään, hämärään.

Painoi posken, lumeen pehmeään

mikä taika siitä syntyikään,

valo syttyi pimeään

tuoden lämmön sisimpään.

Tuhat tiukua hännässään

peikko, onnen hehkussaan

sai hangen kimaltamaan

löysi näin, Joulun onnenmaan.

17. Luukku

Hei,
On tämä pienelle tontulle outoa aikaa. Vaikka ulkona on tällä hetkellä harmaata ja sateista, niin monille pihoille laitetaan ulos erilaisia valoja tuomaan tunnelmaa. On ripusteltu köynnöksiä ja valaistu puita ja pensaita. Ja näin pimeän aikaan sitä kaikkea harmautta ei niin hyvin erotakaan, mikä on kiva juttu, kun tuolla pimeällä välillä liikuskelen.
Kävin päivällä puhdistamassa kiikun lumista, joita siinä oli vähän ja samalla jäin nautiskelemaan tiaisten ja muiden pikkulintujen juttelusta.

Kyselin heiltä kuulumisia ja onko ruokaa ollut riittävästi. Keltasirkkuja tuli siihen muutamia ja pyytelivät, josko jostain saisin heille kauralyhteen. Lupasin toimittaa viestiä eteenpäin ja vinkata isäntäväelle. Sellainen on kuulema aina talvisin ollut.
Hyrrr... kylläpä tulikin kylmä siinä istuessa, onneksi isäntä oli laittanut takkaan tulen.

Sillä aikaa, kun isäntäväki oli saunassa, minä lämmittelin rauhassa takkatulen loisteessa. Kun he tulivat saunasta, kuulin kun emäntä puhui, että jokin on kadoksissa ja se pitäisi ehdottomasti löytää pian. Minkäköhän se nyt on kadottanut... täytyy olla kuulolla, jospa voisin hieman auttaa häntä.
Etsiskellen huomiseen!

Keskellä arjen uurastuksen,
joulua etsin sydämeen.
Tahtoisin jälleen valokseni,
tähtien hehkun himmenneen.
Jossain tiedän tähden vielä,
säteilevän pimeyteen.
Tahtoisin löytää joulun valon,
voimaksi sielun väsyneen.

 Keskellä arjen uurastuksen,
joulua etsin sydämeen.
Tahtoisin kuulla jälleen soivan,
enkelilaulun vaienneen.
Jossain tiedän laulun tuovan,
taivaan tänne turhuuteen.
Tahtoisin löytää joulun rauhan,
voimaksi aikaan kiireiseen.

 Keskellä arjen uurastuksen,
joulua etsin sydämeen.
Tahtoisin löytää lohdukseni,
lapsuuden joulun kadonneen.
Jossain tiedän muistojen,
vievän onneen hiljaiseen.
Tahtoisin löytää joulun lahjan,
voimaksi kaikkeen mitä teen.

16. Luukku

Hei,

Eilen ihanat tuoksut täyttivät tuvan. Uunissa paistui samanlainen suklaakakku, kuin jo viikko sitten aikaisemminkin ja se oli yhtä herkullinenkin... *tirsk* 

Kakun valmistuessa emäntä otti sen taikinan jääkaapista, jonka oli edellisenä päivänä sinne laittanut. 

Ensin perheen lapset kaulitsivat taikinaa, sittten he ottivat siitä erilaisilla muoteilla kuvioita irti.

Sillä aikaa, kun lapset laittoivat kuvioita pellille, minun piti hieman tarkastella, kuinka kaikki onnistuu ja tietysti toimia laaduntarkkailijana ja maistaa taikinaa.. *tirsk*
Sitten ne kuviot laitettiin uuniin, josta leijaili taas ihana tuoksu....

Valmiit kuviot laitetiin jäähtymään sellaisen laudan päälle. Kuviot olivat hyviä uunin jälkeenkin.. *tirsk* pitihän niitäkin maistella. Niitä kuvioita kuulin kutsuttavan pipareiksi. Nyt on maha täynnä herkkuja, ja voinkin mennä ottamaan pienet nokoset. Mitäköhän sitä huomenna tapahtuu...  Hei huomiseen!

Piparin tuoksua, tonttujen juoksua,

siinäkö joulu on?

Kiirettä, huisketta, salaisuuskuisketta,

siinäkö joulu on?

Joulu saapuu jokaiselle,

lapselle ja aikuiselle.

Sydämiimme joulun lahja

seimen luona annetaan.

Tähti ja kuusi, lyhtykin uusi,

siinäkö joulu on?

Lapsenko juhlaa,

paljon kun tuhlaa,

siinäkö joulu on?

Joulu saapuu jokaiselle,

lapselle ja aikuiselle.

Sydämiimme joulun lahja

seimen luona annetaan.

Jukka Salminen