Hiisi vieköön

Heips,
Huhtikuun lopussa pelattiin Imatralla ja Lappeenrannassa nuorten jääkiekon MM-kisoja. Yhtenä välipäivänä oli Imatran kävelykadulla aiheeseen liittyvä tapahtuma. Siellä tapasin meidän Hiisin,

 joka myös oli jääkiekkotunnelmissa. Sekä tietysti kisamaskotin..

Huhtikuun loppu oli niin lämmin, että ensimmäiset vaskitsat kömpivät koloistaan esille.

Mökillä lahdella tervehtivät niin laulujoutsenet kuin härkälinnutkin. Myös isokoskeloita, telkkiä, kuikkia ja sorsia näkyi. Lokit ja tiiratkin olivat jo muuttaneet. Pikkulinnuista ainakin peipot, punarinnat, mustarastaat ja kirjosiepot tuli muuttolinnuista bongattua. Onneksi ei kuintenkaan kyykäärmeitä näkynyt..
Toukokuu alkoikin sitten räntäsateella ja yöpakkasilla. Pääsiäisen lämpöaalto sai väistyä ainakin hetkeksi. Luntakin tuli maanantaina (5.5.) useampi sentti ja autoilu kesärenkailla vaati hieman enemmän tarkkaavaisuutta.
Mökillä oli niin paljon kaikkea puuhasteltavaa, ettei käsitöille jäänyt oikein aikaa.

Risujen keräilyä, haravointia, rannan siivousta -siitä oli yksi viikonloppu tehty ja hommat jatkuu...
Toisen sukan Maarian-mallilla sain valmiiksi, mutta laittelen sitten valmiista sukista kuvia. 
Mutta nyt taidan lähteä hieman puikkoja heiluttelemaan, hei seuraavaan kertaan!

Elämässä
ilot voivat olla valtavia
kuin lapsen ensiparkaisu,
niin hurmaavan ruma ja samalla
kammottavan kaunis.
Tai ne voivat olla
pikkuruisia
kuin sydänkesän
syvänsininen mustikka
kesän ruskettamalla kämmenellä.

Elämässä
surut voivat olla
jättimäisiä
kuin jäävuori
johon Titanic törmäsi,
vaikka kuinka yritti väistää.
Tai ne voivat olla
lähes mitättömiä
kuin laiturista irronnut
tikku isossavarpaassa.

Elämässä
ilot ja surut
tulevat ja menevät
peräkkäin ja yhtäaikaa,
limittäin ja lomittain.
Tulevat ja menevät
miten tahtovat.
(Sinikka Svärd)