lauantai 7. maaliskuuta 2020

Turussa pienellä lomalla



Hei
Helmikuun puolivälissä uutisoitiin, että Turussa Aurajoen rannassa kukkivat jo kirsikkapuut. Olin silloin käymässä Turussa, joten pitihän se omin silmin käydä katsomassa onko se totta. Ja olihan se :)
Tässä pieni muistelu Turun lomareissusta tyttären luona:)
Tiistaina saavuin aurinkoiseen Turkuun ja lähdimme pienelle kävelylle kaupungin keskustaan ja tietinkin Aurajoen varteen etsimään kuuluisaa kukkaa.


               Todella kaunis ja herkkä vaalenpunainen kukka.

Tämä pieni kukka on tallentunut varmaan satojen kameroiden ja puhelimien muistiin, sillä se oli oikeastaan ainut joka oli sellaisella korkeudella jota pystyi kuvaamaan ilman objektiivia. Sitä oli moni kuvaamassa ennen meitä ja useat tulivat meidän jälkeenkin.
Viereisessä puussa oli kukkia paljon enemmän, mutta kaikki olivat niin korkealla ettei niitä saanut puhelimella kunnolla kuvattua.
Keskustassa poikkesimme myös Lankamaailmassa ja mukaani tarttui pari kerää itselle sekä työkaverille. Mitä väriterapiaa ja niin paljon ihania lankoja.
Kauppahallista saa aivan ihania piispanmunkkeja, niitä pitää käydä joka kerran ostamassa.
Mikä parasta, niitä saa myös gluteenittomina sekä maidottomina.Valitettavasti mieleeni ei jäänyt leipomo mistä nämä ostettiin, mutta olivat todella hyviä.
Keskiviikkona kävimme vierailulla serkkuni luona Salossa, siitä matkasta ei ole kuvia vain muistoja.
Illalla olimme menossa kuuntelemaan jazzia ja maistelimme ihan pienet viinit ennen konserttia. Kungfu girl, suosittelen puolikuivan ystäville.
Aurajoenranta on mykistävän kaunis iltavalaistuksessa. Kuvat eivät tee oikeutta, kun ei ollut kunnon kameraa mukana ja puhelimen valotuksiakaan en oikein osaa säätää. Pitäisi ehkä opetella.
 Matkalla Sibelius-museolle kuuntelemaan keskiviikkoillan jazzia.
                     
Matti Salo Quartet: Matti Salo kitara, Sami Sippola saksofoni, Ville Rauhala basso, Janne Tuomi rummut
Keskiviikkona yritettiin "metsästää" piirakkakaulinta, sitä kuitekaan löytämättä. No, tavallinen kaulin toimi hyvin, sen oli isäni joskus yli 25v sitten itse tehnyt ja sopivan pieni.
Olin siis luvannut tyttärelle, että paistaisin hänelle vähän piirakoita syötäväksi ja pakkaseen. Hänen taas luvatessaan muutamia maistiaisia myös kavereille. Paistettiin yhdessä sitten vähän enemmän.
Torsataina piirakoiden paistoa heti aikaisin aamusta ja 71 piirakkaa valmistui, hyvä myö :)
Iltapäivällä kävimme Väinö Aaltosen museossa.
Siellä oli kolme eri näyttelyä menossa ja tällä kertaa se oli kyllä osin pienoinen pettymys.
Matkalla näyttelystä tyttären luo, teatterisilta oli kauniisti jo iltavalaistuksessa.
Aurinkoinen Turku oli taas niin kaunis ja keväinen. Ei turhaan sanota, että olisi kuin jossain euroopan kaupungissa kävelemässä kun Aurajoen rantaa kävelee.
Aika meni nopeasti ja perjantaina alkoi matka omaan kotiin, jonne olikin satanut taas ohuen kerroksen lunta. Kiva tulla kotiin pieneltä lomalta, jossa muu perhe odottaa :)
Ajattelin ennen,
tänään on toisin,
tänään en ajattele.

Olen, elän,
nautin siitä mitä teen,
oli se mitä tahansa.

Se on minua,
minun elämääni,
niitä jälkiä,
joita minä haluan
jättää tähän maailmaan,
tähän kuvaan, maalaukseen,
minun taideteokseeni.
Sari Lehtimäki, Runotalo



sunnuntai 1. maaliskuuta 2020

Kevät keskellä talvea

Hei,
Ihana keväinen aurinko paistaa ja jopa hieman jo lämmittääkin, ainakin jos on suojaisa paikka eikä tuule kovasti.
Talvi on ollut erikoinen. Pakkasia ei juurikaan ole ollut muutamaa astetta enempää. Lunta sen verran välillä, että voi sanoa hieman sataneen ja maan olleen valkoinen.
Tässä tammi- ja helmikuussa otettuja kuvia Lammassaaresta, pienoinen jääpeite oli tammikuussa.

Lunta välillä satoi muutaman sentin, joka melkein saman tien suli vesisateen myötä pois.
Alkuvuoden neulomisia on kertynyt jonkin verran, siitä seuraavaksi pieni muistelu.
Nämä sukat aloitin jo viime vuoden puolella, joten näitä on neulottu jo viime vuosikymmenellä!
                                          Lankana Alize ja malli Niina Laitisen Eveliinat.
Ohje löytyy Ravelrystä ilmaisena täältä. Puikot 2,5mm lyhyet koivuiset. Ei ihan minun lempiväriä, joten päätyvät sukkalaatikkoon odottelemaan.
Joululahjaksi sain Niina Laitisen tämän vuotisen sukkakalenterin, kyllä ne tontut kuuntelee toiveita.
                            Sieltä ensimmäisenä pääsi puikoille tammikuun sukat Jääkukkia.
Lankana näissä luonnon valkoinen 7-veljestä ja 3mm bambupuikoilla ohjeen mukaan tehty.
Joululahjaksi olin tehnyt Kaupunkilanka Rotvallista sukat ja siitä oli jäänyt vähän lankaa jäljelle.
Ensin meinasin tehdä pienet jämälankasukat, mutta arvio koosta ei oikein osunut kohdalleen. Purkuhommiksi meni, joten päätin ostaa uuden kerän ja tehdä itselleni myös varastoon uudet sukat.
Lanka siis Kaupunkilanka rotvalli ja 2,5mm bambupuikoilla tehty. Ihanan pehmeä lanka neuloa ja vastaa paksuudeltaan Novitan nallea.
Lankavastoja kun pitäisi saada pienenemään, niin nämä sukat sekä pieni ns. ambulanssipipo valmistui eräästä marinoituneesta  lankakerästä.

Lankana näissä Novitan 7-veljestä napapiiri väri naali ja 3 mm lyhyillä koivupuikolla tehty. Tätä lankaa ei enään saa tietääkseni kaupasta.
Mieheni oli jo muutamankin kerran maininnut lyhyistä villasukista, joten tottakai sellaiset piti hänelle tehdä. Sukat ihan perussukat, jotka valmistuivat nopeati, kunhan vain alkaa neulomaan.
Aikaisemmista projekteista oli jäänyt juuri sopivasti lankaa näihin sukkiin, joten ihan turhaan pelkäsin ettei lanka muka riittäisi (taisi sitä reilu metrin verran vielä jäädä).
Näissä siis 7-veljestä Korpi väri koski, 3mm lyhyllä koivupuikolla tehty. Sukat olivat juuri sopivan kokoiset ja olleet jo kovassa käytössä.
Paikalisessa ruokakaupassa on valikoima laajentunut lankojen osalta ja eräällä kaupareissulla huomasin, että ihan vahingossa ostoskärryyn oli eksynyt tälläinen uutuus itselle. Regia cotton color tutti frutti II, siitä tein hieman kevyemmät ja keväisemmät sukat.
Lanka on pääosin puuvillaa, joten saa nähdä kuinka lanka käyttäytyy käytössä. 2,5mm lyhyillä bambupuikoilla tehty. Lankaa jäi jäljelle sen verran, että taidan tehdä sellaiset pienet varrettomat kesäsukat vielä. Uutta kerää tätä lankaa en kyllä osta, vaikkakin lanka oli kivan pehmeä neuloa, niin se miten puuvilla käyttäytyy sukissa mietityttää. Mistäköhän johtuu kun alkoi tekemään mieli vesimelonia?
Ideoita mitä haluaisin tehdä seuraavaksi on hurjasti, saa nähdä mikä niistä pääsee puikoille.
Mukavaa kevään odotusta!

Nauti siitä, mitä sinulla on, silloin kun sinulla on siihen mahdollisuus.
Abraham J. Twerski





Sukkia, sukkia

 Heips, Vielä ei ole ollut niin lämmintä, että patiolla olisi tarjennut neuloa. Takatalvi on tuonut tullessaan välillä räntää, vettä ja lunt...