Matkalla Turussa

Hei,
Tämä on jatkoa edellisessä postauksessa olevaan kesäloma reissuun.
Turussa kävimme esikoisen luona vierailemassa ja olimme hänen kanssa suunnitelleet hieman kesäteatteria, museoita, rauhallista kävelyä joen rannassa ja ihan vain oleilua yhdessä.
Yksi museo, johon halusin mieheni pääsevän on Jarno Saarisen museo ja sainkin sovittua sinne ajan tapaamiselle. Se on yksityinen kokoelma Jarnon pyöriä, ajopukuja ym. hänelle kuulunutta tavaraa. Monet esineet mm. laatikot ja työkalut ovat vieläkin alkuperäisillä paikoillaan.

                     

Tunnelma oli siellä käsinkosketeltava ja nostalginen. Täällä autotallissa Jarno rakenteli moottoripyöriä, ja jo ajatus siitä veti hiljaiseksi. Legendat elävät ikuisesti.
Kävimme myös Barkerin puistossa, jossa sijaitsee Jarno Saarisen näköispatsaasta kopio.

Alkuperäinen patsas on pystytetty Italian Petrignano di Assisiin. 

Turistina piti myös testata turkulaisten oma Kakolan funikulaari.

                 
             


sekä Föri

    

Turun sataman kupeessa on Forum Marinum, joka on merenkulun valtakunnallinen erikoismuseo ja merivoimien museo. Museo antoi laajan kuvan merenkulusta sekä merivoimien toiminnasta kautta aikojen. Mielenkiitoinen näyttely, vaikka itselle meri ja kaikki siihen liityvä onkin hyvin vierasta.  

 Forum Marinumin edustalla on iso päivänkakkaraveistos, joka on 25m pitkä.

 Tässä moottoritykkivene Nuoli 8

 Siellä oli myös merellinen pop up näyttely, josta ehkä tämä kuva kertoo paljon.

Fregatti Suomen Joutsen on Forum Marinumin edustalla laiturissa. Myös muita museolaivoja on siinä lähellä ja niihin pääsee tutustumaan myös sisälle.
Joen rantaa kävellessä bongasin mm. nämä patsaat:
vas. ylhäällä Itsenäisyyden kivi, keskellä Harmonia tunnetaan myös nimellä valaan pyrstö ja oikealla Aleksis Kivi.

Alhaalla vas. Soihtu, keskellä Turku työllä rakennetaan ja oikealla jalkaväkikenrali Adolf Enrnroothin muistomerkki.
Myös Pilvet, Fibonacci sequence 1-55 Turun energia Oy:n savupiipussa, Symbiosis sekä Paavo Nurmen patsaat, mutta niistä ei ole nyt kuvia otettu.
Päivät kuluivat nopsaan ja paljon jäi vielä seuraavaan kertaan nähtävää. Eikä vieläkään yhtää silmukkaa tehtynä, pitäisikö huolestua..

Naise elämää?

Jos sää ole itsenäine, sää ole pelottava.

Jos sää ole ystävälline ja ymmärtäväine, sää ole liian kiltti.

Ku sää sano, mitä sää ajattele, sää ole rääväsuu. Jos sää ole hiljaa, on sus jotta kummallist. Jos sää anna, sää ole helppo nakki. Jos sää pihtaat, haeta joltain muult.

Yritä täsä sit olla. Jua pari lasi kuaharii. Venytel tualis semmottos, et pää menee taakse ja kattelet maailmaa ylösalasi. Hiukka hianon näköst. Ei iloseks tulemiseks enemppä tarvita.

Pan lähettäen kaikil, joil o väsymyst ja kaikil, joil ei ol ja si kaikil, joil halut viesti laitta.

Kyl o helppo ol naine!!!!

          -Heli laaksonen-

Kesäloman eka viikko

Hei,
Kesälomani alkaessa tällä viikolla, suuntasimme mieheni kanssa muutaman päivän ajelulle Hankoon ja Turkuun. Jaan reissun omiin tarinoihinsa, näin se on mielestäni selvempää.
Hankoon menomatkalla pysähdyimme Lappohjassa rintamamuseossa.
Hangon rintamamuseo sijaitsee juuri siinä kohdassa, jossa rintamalinja kulki Hankoniemellä jatkosodan aikana.
         

Perusnäyttely kertoo vuosien 1939-1941 historiallisista tapahtumista mm. kun alue oli vuokrattuna Neuvostoliitolle.

 

                     

Tykkihallissa on myös paljon nähtävää.

Ulkona kiertää n. kilometrin pituinen sotapolku, jossa on mm. Gyllene Freden (Kultainen rauha)-korsu sekä juoksuhautoja. 

                  

Kannattaa käydä katsomassa paikan päällä, jos siellä päin ajelee.
Hangossa sinällään on paljon nähtävää ja päivän vierailun aikana täytyi jättää pois vaeltaminen Suomen eteläisimpään kärkeen sekä risteilyt eri majakkasaarille, jotka olisivat varmasti käymisen arvoisia paikkoja.
Me kävimme mm. katselemassa pitsihuviloita kasinon ympäristössä.

                     
Sekä eri hiekkarannoilla mm. Tulliniemessä, jossa oli nämä ihanat pukukopit.
Näitä oli joka rannalla :)
Itäsataman näköalatornissa oli mahtavat maisemat kauas, harmi kun oli pilvinen päivä.

Rannan makasiiniravintolat olivat luokseen kutsuvia ja täynnä pieniä yksityiskohtia.

                        
Neljän Tuulen Tupa, joka sijaitsee pienellä Mäntysaarella kävimme kaksi kertaa, sillä ihastuimme siihen kovin. Sieltä oli aivan mahtavat maisemat merelle.

                      
Kahvilana eri nimillä tosin, tämä on toiminut  jo v. 1913 alkaen tähän päivään asti.

                    
Mannerheim isännöi kahvilaa vuosina 1927-1933. Ja ei leivoksissakaa ollut valittamista, mansikkakakkukin on kuulema hyvää.
Hangon museo oli jo mennyt kiinni, mutta sen pihalla oli myös nähtävää.

Juu ja toki Hangon keksikin löydettiin :)
Tässä pieni kurkistus päiväämme. Ehkä joskus vielä menemme uudelleen, kun majakka risteilyt jäivät nyt tällä kertaa väliin.
Enkä yhtään neulonut koko aikana, vaikka sukan kudin olikin mukana.
Runon myötä siirrytään eteenpäin.

Niin kuin meri on ihmisen elämä,
tyynet ja tyrskyt siinä vaihtelevat,
ja vaahtopäiden vaimentuessa
kimaltelee aurinko kirkkaampana
kuin koskaan.
Uljaasti ja täysin purjein
on elämän merelle uskallettava mennä,
sillä kootuin purjein
satamassa lepäävä laiva
on vain surullinen sivustakatsoja
elämän suuressa seikkailussa.
(Raili Malmberg)