Keskikesän juhlaa

Heips,
Kotona huoneiden remontointi alkaa olemaan valmis. Saunan ja pesuhuoneen osalta remontti alkoi tänään. Kiva kun saadaan sekin nyt tähän samaan aikaan, niin on sitten kaikki ehkä noin kuukauden päästä valmiina, jos ei mitään yllätyksiä tule.
Tavarat etsivät vielä kaapeissa omaa paikkaansa ja osa on vielä laatikoissa. Pikkuhiljaa laatikot vähenevät autotallissa ja mieskin saa autotallin siihen käyttöön johon se on tehty, eikä muuttolaatikoiden säilytykseen.
Eteiseen ostettiin uusi liukuovikaappi, tykkään! Nyt on eteinen järjestyksessä.

Molemmissa makuuhuoneissa sekä olohuoneessa vaihdettiin tapetti yhdelle seinälle, maalattiin muut seinät ja makuuhuoneisiin vaihdettiin muovimaton tilalle laminaatti. Askartelunurkkauskin alkaa hahmottumaan..

Olohuoneeseen edelliset asukkaat olivat vaihtaneet lattiaan laminaatin vuosi sitten, joten sitä ei tarvinnut uusia. Kalusteet ovat löytäneet paikkansa ja ehkä kohta osaan päättää kumpi sohvan kulma on "neulontanurkkaus".

Mökillä kaivoin pari viikkoa sitten puikot ja langan esille ja tekeille päätyi tuttu malli - piirakkasukat.
Lankana tuttu 7-veljestä ja 3 mm bambu-puikot, niistä kuvaa myöhemmin. Kyllä tämä tästä pikkuhiljaa taas lähtee :)
Juhannuksena mökin pihassa bongattiin jo ensimmäiset kantarellien alut, kohta saadaan maistiaisia!

Rannassa kukkivat kurjenmiekat auringonkeltaisena väripilkkuna kaislikon keskellä.
Rantaa siivotessa kavereita oli välillä liiaksi asti. Harmikseni tuntui etteivät ne minun töitä helpottaneet, vaan yrittivät viedä viimeisetkin mehut minusta pala palalta. Siivous jatkukoon toisen kerran.

Mutta kyllä siellä taas mieli lepäsi ja akut latautuivat.

Löysin ihanan Muumipeikon runon ja laitan sen tähän kaikille iloksi. Nähdään!

Muumipeikon juhannusruno

Pään painan ruohikolle
ja oion jalkojain.
En jaksa pohdiskella,
mä tahdon olla vain.

Sen viisaammat voi tehdä,
mä päivän kultaan jään.
Mä tunnen kaikki tuoksut
ja luonnon loiston nään.

 Voi leikitellä mielikseen,
voi ottaa jättää paikoilleen
tai olla niin kuin luonnostaan
ja maata vaan.

 Mä peikko siihen uskoon jään,
on maailmaa tää minkä nyt mä nään.
– Tove Jansson –

Toukokuun tohinat ja vähän kesäkuunkin

Heips,
Toivon mukaan blogihiljaisuus alkaa pikkuhiljaa olemaan historiaa, vaikka kesällähän kirjoittelu on useinkin ollut täällä rauhallisempaa.
Syynä hiljaisuuteen on ollut se, että toukokuussa saimme talomme kaupaksi ja yksi osa elämää siirtyi muistoihin. Kaksikymmentä mukavaa ja monella tavalla muistorikasta vuotta asuimme omakotitalossa kaupungissa, mutta kuitenkin kuin maalla, jossa oli iso piha lasten turvallisesti leikkiä ja metsä kallioineen lähellä seikkailuja varten. Lapset ovat kasvaneet aikuisiksi ja tilaa oli ihan liikaa, siksi oli hyvillä mielillä aika luopua ja antaa seuraavan perheen pienten lasten tehdä omia muistoja.
Huhtikuun loppu ja toukokuu meni siis pakatessa tavaroita ja järjestellessä mikä lähtee mukaan, mikä kiertoon, mikä roskiin.. ja paljon sitä tavaraa oli kertynytkin.
Oman askartelunurkkauksen ja kaappien siivoamiseen meni kaksi päivää.

Monta kassillista meni tutulle perhepäivähoitajalle jatkokäyttöön hoitolapsien kanssa. Osan surullisena laitoin roskiin, no, luonnosta löytyy aina uutta materiaalia.
Kaiken karsimisen jälkeen pakattuina lähti uuteen kotiin kolme laatikkoa ja yksi jätesäkillinen.

Voi olla, että vielä yksi karsiminen on tehtävä, sillä uudessa kodissa on niin paljon vähemmän tilaa. Sitä ennen siellä tehdään kuitenkin remontti, ja vasta sen jälkeen saadaan kaikki laatikostot ja pöydät paikoilleen. Sitten vasta oikeastaan näkee, mikä mihinkin laitetaan ja mistä pitää mahdollisesti luopua.

Lankakaapin siivous oli myös luku sinänsä. Lankojen ollessa lajiteltuina lattialla, mieheni tuumasi: "Tuossa on ainakin sata kerää lankaa, miten voi olla mahdollista, että aina ei löydy sopivaa lankaa." Niin.. no ei sitä sopivaa ruuviakaan aina ole.
Langat pakkasin vakuumipusseihin, jotta ne menisivät mahdollisimman pieneen tilaan. No, puikot viuhuamaan, kyllä hieman jo poltteleekin kun reiluun kuukauteen en ole puikkoihin koskenut.
Langoista en kuitenkaan luovu...ehkä ne mahtuvat sängyn alle säilytykseen, kunnes ovat valmiina sukkina, lapasina yms.
Pitää varmaan viikonloppuna kaivaa jostain puikot esille ja viritellä vaikka ihan perussukkaa tulemaan.
Viime viikonloppuna juhlittiin myös koulujen päättymistä. Meillä kuopuksen ensimmäinen vuosi Kuortaneella, kaukana kotoa, meni mallikkaasti. Esikoinen sai lukion päätökseen ja valkolakkia juhlittiin pienellä porukalla muuton keskellä. Ilma oli mitä parhain ja juuri sopivan lämmin, ainakin minun makuuni.
Tällä viikolla starttasi myös remontti alkaen makuuhuoneista. Siitäkin saatan jotain maininta näissä seuraavissa postauksissa.
Nähdään!

Koti pantiin pakettiin

uuteen paikkaan kannettiin.

Uusi katto, uudet seinät

tervehtivät kaikki meidät.

Nyt on taaskin koti soma

meidän perheen ikioma.