sunnuntai 2. elokuuta 2020

Matkalla karjalas ja savos osa 2

Hei,
Aamu Nurmeksessa oli yhtä harmaa kuin edellisenäkin päivänä.
Maisema hotellin ikkunasta ei ollut ollenkaan huono.
Sitä saattoi jopa kuvitella olevansa laivassa. Hotelli Bomba oli hyvä ja aamupala runsas.
Matka jatkui meillä jo varhain ja niinpä varsinainen Bomba-talo jäi seuraavaan kertaan, sillä se aukesi vasta klo 11 ja emme malttaneet jäädä sitä odottamaan.
Rautavaaran, Sonkajärven kautta Iisalmeen eli paljon pieniä teitä, vaaramaisemia ja pieniä kyliä.
Iisalmella piti käydä tietysti kauppahallissa :)
Kauppahallissa on myös Teuvo Länsivuoren urasta kertova pieni näyttely.


Kauppahallissa oli myös ihana käsityö-ja lahjapuoti "Iisalmesta käsin". Siellä oli vaikka mitä ihanaa ja paljon lankaa, mutta vain nämä tarttuivat mukaani tällä kertaan. Sukkaplokkeja olen ollut ostamassa jo pitkään, joten nämä oli ihan pieniä hankitoja muistoksi reissulta.
Iisalmessa on myös maailma pienin ravintola 8 m2, jossa asiakaspaikkoja on 2.
Olin aikaisemmin miettinyt, että tilaan ruokailun sinne, mutta ajallisesti se ei oikein sopinut. En myöskään halunnut mennä ns. kellon perässä, joten se täytynee tehdä ehkä joskus muulloin.
Matkamme jatkui Iisalmesta Pielavedelle. Lepikon torppa eli presidentti Urho Kekkosen syntymäkoti.
Museoitu Lepikon torppa on samanlaisessa ulkoasussa kuin se oli Kekkosten siitä pois muuttaessa vuonna 1906. Torpassa on kaksi asuinhuonetta, tupa ja kamari, sekä niiden välissä porstua. Näiden lisäksi torppaan kuuluu vielä ruokahuone, joka oli viileä tila ruokatarvikkeiden säilytykseen. Pihapiiriin kuuluvat myös muualta tuotu aittarakennus, savusauna sekä kaivo. 
                                            
Sauna ja kaivo eivät ole alkuperäisiä. Kahviorakennus puolestaan sijaitsee entisten navetan ja tallin paikalla. Tässä kuvat saunasta sekä kiukaasta.
      
Kamari oli tunnelmallinen ja jotenkin tuntui, että aika oli pysähtynyt.
Tuvassa on iso uuni ja paljon vanhaa esineistöä.
.
Peräseinältä löytyvät sänky sekä pitkät pirtin pöytä ja penkit. Lisäksi tupaan on asetettu esille muun muassa rukki, keinutuoli ja kehto. Suurin osa esineistä ei ole ollut Kekkosen perheellä käytössä, mutta ne ovat peräisin 1800- ja 1900-lukujen vaihteelta.


Lepikon torppa on ehdottomasti käymisen arvoinen paikka, meihin se jätti mieleen painuvan kokemuksen ja muistoja jostain kaukaa.
Pielaveden Lepikon torpalta matkamme jatkui kohti Siilinjärveä, sillä siellä meillä oli majoitus sekä illalla menimme katsomaan pesäpalloa SiiPe-JoMa kuuluisaan Mantun monttuun.
Olipa mukavan rentoa katsoa peliä kun ei tarvinnut jännittää kumpaakaan joukkuetta ja sai vain kannustaa hyviä suorituksia. JoMa voitti 2-0 ja makkarat olivat täälläkin hyviä :)
Majoitus meillä oli kylpylähotelli Kunnonpaikassa, jonka kylpylässä emme ennättäneet käymään.
Matkan jatkumisesta seuraavassa postauksessa.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Sukkia, sukkia

 Heips, Vielä ei ole ollut niin lämmintä, että patiolla olisi tarjennut neuloa. Takatalvi on tuonut tullessaan välillä räntää, vettä ja lunt...