Hei,
Suomessa on paljon upeita paikkoja, mutta vain seitsemän on päässyt Unescon maailmanperintölistelle. Yksi niistä on puuhiomo ja pahvitehdas Verla.
Heti parkkipaikan vieressä on katselutasanne, josta on suora yhteys salmen toisella puolella oleviin kalliomaalauksiin. Vaikka kuinka yritimme mieheni kanssa hahmottaa kuvaa, emme siitä kyllä opastetaulun osoittamia kuvia löytäneet.
Jatkoimme matkaa tien toiselle puolelle varsinaiselle ruukkialueelle, siellä oli paljon erilaisia vanhoja rakennuksia.
Keskeisellä paikalla kylää, joen ja tehtaan vieressä oli upea koristeellinen sininen rakennus Patruunan pytinki. Rakennus on valmistunut vuonna 1885 ja sen on suunnitellut Eduard Dippel.
Itse tehtaaseen pääsi tutustumaan vain opastetulla kierroksella, joka oli aivan mahtava. Alkuun siinä on lyhyt elokuva, joka kertoo tehtaan historiasta, työvaiheista ja työntekijöistä.
Sitten sen jälkeen itse kierrokselle, jossa saimme nähdä työkoneet ja lennokkaan opastuksen kuinka niitä käytettiin.
Voi vaan yrittää kuvitella sitä metelin määrää, joka noista koneista tuli.
Eräs vaativa työvaihe oli märän pahvin katkaisu oikeaan aikaan kokoojakoneen pyörivältä telalta. Painavat arkkiniput siirrettiin puristimeen, jossa arkeista poistettiin liika vesi. Tämän jälkeen ne olivat valmiina siirrettäväksi kuivaamoon.
Kuivat arkit jälkikäsiteltiin, jossa jokainen arkki tarkastettiin, punnittiin ja lajiteltiin erikseen.
Tehads suljettiin v. 1964 ja konttorin seinällä olevasta kalenteristä näkee , milloin viimeinen työpäivä oli.
Täällä historiallisessa tehtaassa kannattaa ehdottomasti käydä, jos ajelee Kouvolassa päin tai sitten ajella lomalla vaikka ihan varta vasten ja yöpyä ruukkialueen tuvissa.
Meillä matka jatkui kohti Vääksyä, josta tarkemmin seuraavassa postauksessa.
Hetken hiljaisuus on
Musiikkia korvilleni.
Kuulen ajan sävelen,
Se kulkee duurista
Molliin ja takaisin.
-Pirjo Levo-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti