23. Luukku

 Heips,

Eile ku laulettii niit joululaului nii myöhäsee, nii aattelin tehhä aamupallaa kavereille ku hyö nii pitkää tännää nukkuuvat. Kello on jo kymmene ja toisii ei näy missää. Pekonii en löytänt kaapist, mut muniloi ol ni eiku pannulle.

Onneks näit ei tarvint kääntää ku lastan kans meinas olla pienii ongelmii *tirsk*. Kaik kuitennii onnistu ja Topias, Iisakki sekäTerho saivat paistetut munat. Leipää ja puuroo kaveriks ni jo taas jaksaa. Muistakaa syyä kunnon aamupala aamul!

Terveisin Verneri

Joulu on herkkää hiljaisuutta,

joulun ihmettä, aina uutta.

Joulu on valoa kynttilän,

loistetta tähden välkkyvän.