Kahdeksastoista luukku

Heips,
Eilen emäntä kääri tavaroita lahjapaperiin. Pitää kuulemma laittaa valmiiksi, että tontut voivat viedä ne sitten oikeisiin paikkoihin aattona.

Näin kauniita paketteja niistä tuli. Osa on kuulema vielä toisilla tontuilla ja osa vielä emännällä työn alla. Saa nähdä, ennättääkö hän saada kaiken valmiiksi.
Emäntä sai lahjan jo etukäteen, eräs tuttava toi emännälle lahjaksi kassitossut.

Mukavan näköiset ja ei uskoisi ensi näkemältä niiden sopivan edes jalkaan. Turkissa tekevät tälläisia tossuja ja kun hän tiesi emännän kovasti erilaisia juttuja neulovan, ajatteli hän tuoda lahjaksi tälläiset ohjeineen. Olipa kauniisti ajateltu.
Emäntä ajatteli, jospa kerkeisi tehdä vielä näitäkin parit jouluksi, mutta minä taidan katsoa ohjetta hieman tarkemmin *tirsk* jospa sitten joulun jälkeen palauttaisin...
Emäntä on hyörinyt pari päivää kuin muurahainen suunnitellen, miettien ja välillä sohvan nurkassa neuloen.
Välillä touhusta tulee mieleeni kesä, kun seurailin muurahaisten tekemisiä. Hirmuinen hyörinä ja pyörinä.

Pysyttelin kauempana ja otin vain kuvan muistoksi, sillä sen verran muurahaiset kutittivat kun ympärilläni kävelivät. Yhdessä vaiheessa nauroin ihan kippurassa ja isäntäväki ihmetteli mikä ihmeen ääni kuuluu *tirsk*. Onneksi eivät tulleet katsomaan lähemmin.
Nyt täytyy taas mennä, nähdään huomenna!
Topias

Tontut pyörivät ja hyörivät, heillä kiire mahdoton,
sillä ihan kohta jouluaatto taas jo kerran on,
kilke ja kalke kaikuu pukin pajasta yötä päivää näin,
rientää itse joulupukki jo tuolta tänne päin.
Tovin katselee pukki tuimanakin tonttujaan,
jaellen sinne tänne määräyksiään ja ohjeitaan,
lahjavuoret kasvavat jo ihan kohta kattoon asti,
onpa kohta vedettävänä porolla taas aikamoinen lasti.
Mutta kas, kun aatto saa niin kaikki valmista on juuri,
rauha ja odottava hiljaisuus on Korvatunturilla suuri,
ja kun tähdet taivahalla kirkkaimpana leimahtaa,
niin Joulupukki tonttuneinsa taas matkaan saa!
– Anni Swan –