Seitsemäs luukku

Heips,
Tänään vietetään Suomen Itsenäisyyspäivää. Illalla meillä poltetaan kahta kynttilää ikkunalla ja samalla katsellaan pukuloistoa linnanjuhlista.

Meillä oli kesällä metsätonttujen kanssa omat juhlat. Silloin vietimme keskikesän juhlaa ja kyllä meillä olikin mukavaa. Metsätontukin olivat laittaneet pyhäpuvut päälle. Otin kuvan muistoksi yhteiseltä nuotiolta.

Isäntäväki ihmetteli laulua ja musiikkia ja luuli sen tulevan vastarannalta *tirsk*. Kyllä meillä oli mukavaa. Juhlavin aatoksin huomiseen!
Topias

Kalervo Hämäläinen sävelsi ja sanoitti 1980- luvun lopulla laulun, jonka myötä toivotan kaikille Hyvää itsenäisyyspäivää!

VETERAANIN ILTAHUUTO

Rannalle himmeän lahden
aurinko laskenut on.
Kutsu jo soi iltahuudon,
taakka jo laskettu on.
Taattoa muista sa silloin,
askel jo uupunut on,
lapset ja lastemme lapset,
teidän nyt vuoronne on.

Hoivatkaa, kohta poissa on veljet,
muistakaa, heille kallis ol' maa.
Kertokaa lasten lapsille lauluin,
himmetä ei muistot koskaan saa!

Hymni soi holvissa hiljaa,
tummana kaipuuta soi.
Aika on korjannut viljaa,
sarka jo kynnetty on.
Ammoin me marssimme kahden,
tulta löi taivas ja maa.
Rannoilta Äänisen lahden,
kelle nyt kertoa saa.

Hoivatkaa...

Laineissa Laatokan mahti,
kahlita kenkään ei voi.
Veljet sen rantoja vahti,
konsa on koittava koi.
Ylväänä Karjalan heimo
tuskansa kantanut on.
Maaäiti suojaansa sulkee,
vartija poissa jo on.

Hoivatkaa...