Lahjakääreet aukaistaan...

Hei,
Joulu on taas vietetty. Nyt voi myös paljastella, mitä sitä tuli ennen joulua tehtyä. Jotain saattoi vilahtaa joulukalenterin päivityksissä kotitonttu Topiaksen toimesta, joka näköjään täällä taas vieraili ;)  Mitä Topias tekee ensi joulun alla on mietinnässä, voi olla että muutoksia mahdolliseen joulukalenteriin on tulossa. Aika näyttää.... ;)
Mutta hyshys-juttuihin, tällä kertaa lahjoina oli sukkia moneen pakettiin..

Yhdet Kultsu -teemalla kuten aikaisemmin tein lapaset, toivottavasti saaja tykkää. Hänen velipojalleen hieman viidakkoa, kun ei tontulla ollut ihan varmuutta mikä olisi mahdollinen toive... Poikien äidille pirtsakkaa karkkia, kuten itse äitikin :) . Aattoiltana tuli jo kiitokset ja kommentit sukkien sopivasta koosta.

Ystävälleni neuloin hänen lempivärissään valepalmikkosukat. Tätä mallia tein ensimmäisen kerran, mutta se on niin helppo ja mukava, että varmaan tulen tekemään sitä jatkossakin. Sitä paitsi sitä on äärettömän helppo soveltaa, tekemällä vaikka vain pari palmikkoa varteen.

Ohjeen otin Heräämö-blogista täältä. 

Kolmet sukat laitoin hyvänä asiana kiertämään eli lahjoitin Juolupuu-keräykseen yhdessä muun pienen lahjan kanssa. Toivottavasti sopivat sukat lämmittää myös heidän varpaitaan näin pakkasella.

Mieheni tykkää pitää tossuja sisällä jalassa ja entiset olivat ihan puhki. Salaa hänelle en olisi pystynyt mitään neulomaan, joten päädyin itsetehtyyn lahjakortiin, jossa lupaan tehdät kahdet tossut hänen valitsemistaan langoista. Ensimmäisiä aloin heti joulupäivänä tekemään ja viikonloppuna sain valmiiksi.

Olin saanut ohjeen näihin tossuihin yhdeltä ystävältä, joka teki edelliset tossut miehelleni lahjaksi.
Laitan sen seuraavassa postauksessa tänne. Toiset tossut ovat puikoilla kovaa vauhtia tulossa.
Ja tietenkin paljon suunnitelmia, mitä sitten seuraavaksi puikoille. Ehkä kokeilen jotain kirjoneuleen tapaista, jotain uutta kuitenkin.
Alla olevan runon myötä toivotan hyvää Uutta Vuotta 2015 kaikille, jotka täällä piipahtavat.
Nähdään taas!

Sun vointia illalla pohtiessain

mietteet hiljalleen puikoille loin.

Laitoin lämpöä joka kerrokseen, 

niin paljon kuin suinkin voin.

Laitoin varteen sydämen pehmeän

ja väriksi punaisen lempeän. 

Niin kauniit ne jalassas olla vois

ettet koskaan raaskisi riisua pois.

Johanna Jokinen