Heips,
Eilen emäntä levitti keittiön pöydälle ison kasan kaikennäköistä tavaraa. Pahvia, villaa ja neulottuja lakkeja. Piti käydä ihan lähemmin katsomassa, että mitä ihmettä nyt tapahtuu...
Onneksi tällä kertaaa huomasin kuumaliimapistoolin ajoissa ja hykertelin itsekseni miten taitava olin. Kuulin samalla emännän juttelevan joistain tontuista... en kuullut ihan tarkkaan, mitä hän puhui ja sydän hyppäsi kurkkuun. Oliko emäntä sittenkin jossain vaiheessa saanut vihiä minusta... Nyt pitää olla varovaisempi. Samalla, kun näin ajattelin, kompastuin siihen kuumaliimapistoolin johtoon ja pistooli lensi lattialle... liimaa oli joka puolella ja minä melkein lattiaan liimautunut *iiik* Kyllä emäntä ihmetteli, miten kummassa pistooli sillä lailla lattialle hyppää. Onneksi kerkesin pöydän alle karkuun, mutta paljastuminen oli lähellä. Joulukortteja hän kuulemma väsäili valmiiksi ystäville ja sukulaisille :)
Paljastuminen oli lähellä kesälläkin, kun halusin lähteä emännän kanssa mustikkaan.
Alku meni ihan hyvin, mutta sitten löytyi niin isoja mustikoita ja niin paljon ja niin herkullisia. Minä vain maistelin yhtä ja maistelin toista ja pian huomasin olevani emännän jalkojen juuressa samassa puskassa ja minulla vatsa niin täynnä mustikkaa... Onneksi pystyin pujahtamaan piiloon oksien sekaan etten paljastunut emännälle. Mutta kyllä olivat hyviä *Nams*
Kylläpä nyt on mukava muistella sitäkin kesäistä päivää *tirsk*
Täytyy taas mennä katsomaan, mitä ihmeen kolinaa taas kuuluu. Hei huomiseen!
Topias
Kun koitti joulun aika tää,
saan kortin pienen lähettää.
Pistää mukaan ystävyyttä,
toivotella läheisyyttä.
Paketoida iloa, lämpöä mukaan
siihen ei kyllästy varmaan kukaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti