Yhdestoista luukku

Heips,
Eilen oli perheen esikoisen synttärit ja emäntä oli tehnyt lisää herkkuja. Vaaleita pipareita "pyh", pipareiden pitää olla ruskeita sanon minä. Kävin kuitenkin hieman maistamassa reunasta ja täytyy sanoa, että olivat aika hyviä *nams*. Jostain Hanna-tädistäkin puhuttiin, mutten kyllä ketään nähnyt. Toisia vaaleita pallerokeksejä vain ja hyviä nekin olivat.

Kävin kesällä monesti emännän mukana metsässä kävelemessä. Siellä oli niin rauhallista ja mukavaa. Kuuntelimme lintujen lauluja ja seurailimme niiden puuhia. Välillä saatoimme nähdä oravan, pupun tai vaikka hirven. Emännällä on yleensä aina taskussa mukana pussi tai kaksi, eihän sitä koskaan tiedä mitä matkan varrella löytää :)

Näitä keltaisia sieniä emäntä keräili innoissaan aina kun näki. Kanttarelleja, sillä nimellä niitä
kutsuttiin. Sienet puhdistettiin ja sitten niistä valmistettiin makoisa piirakka. Joskus näitä on ollut tosi paljon ja niitä on saatu laittetua pakkaseen asti, että talvella voi herkutella. Nyt näitä ei ollut niin paljon, vain pari pientä pussia emäntä taisi pakastaa.
Nyt pitää lähteä kierrokselle, hei huomiseen!
Topias

Minä leivoin taikinan,

siitä paisui pulla.

Voisinpa yhtä pyöreäksi

ja tuoksuvaksi tulla.

Neilikka, kaneli ilmassa leijaa,

tuoksujen jouluinen taika.

Nallen nenää kutkuttaa

tämä onnellinen aika.

Hannele Huovi